Ota perhe- ja lähisuhdeväkivalta puheeksi. Ilmoita kaltoinkohtelusta.
Teksti: Ari Liimatainen
Oma-lehti 1/2020
Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa elämän varrella ketä vain. Apua haetaan useimmiten parisuhdeväkivaltaan ja avunhakijana on väkivallan kohteena ollut nainen. Myös miehet tarvitsevat asiantuntija-apua.
Lähisuhdeväkivallasta puhutaan, kun henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan, sukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan.
”Puolisollani oli tapana repiä minulta hiuksia ja lyödä päätäni lattiaan niin ettei siitä jäänyt jälkiä. Hän rajoitti rahankäyttöäni ja ystävien tapaamista. Kontrollointi ja haukkuminen ahdistivat.”
Tutkimukset osoittavat, että hoitajan tai muun hoidosta vastuussa olevan henkilön uupuminen, tietämättömyys tai osaamattomuus voi kärjistyessään johtaa jopa väkivaltaan. Myös sosiaalisten kontaktien puute, yksinäisyys ja eristäytyminen on riski.
Lähisuhdeväkivalta vaikuttaa kaikkien osallisten hyvinvointiin ja terveyteen. Väkivallan kokeminen aiheuttaa fyysisiä vammoja sekä ongelmia tunne-elämään, käyttäytymiseen ja seksuaalisuuteen. Pitkäaikaisina seurauksina voi syntyä erilaisia sairauksia.
Ikä ei suojaa väkivallalta
Vanhusten kohdalla puhutaan kaltoinkohtelusta. Kaltoinkohtelu vaarantaa ikääntyneen ihmisen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden.
Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Kyseessä saattaa olla seksuaalinen tai taloudellinen hyväksikäyttö, hoidon ja avun laiminlyöminen tai muu oikeuksien rajoittaminen.
Myös loukkaaminen ja ihmisarvoa alentava kohteleminen ovat kaltoinkohtelua. Hoitosuhteessa tämä voi ilmetä huonona ja epäeettisenä kohteluna.
”Kotona asui hirviö, joka loi pelkoa, häpeää, syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta. Perheen ulkopuoliset kohtasivat seuraihmisen, johon minäkin olin aikoinaan rakastunut.”
Vanhuksiin kohdistuvat ryöstöt ja huijaukset näkyvät paljon mediassa. Ikäihmisen kokeman väkivallan tekijä on kuitenkin monesti joku hänen lähipiiristään.
Miten kertoa siitä, että oma puoliso lyö? Entä kun oma lapsi on se, joka eläkepäivänä tyhjentää pankkitilin tai vie lääkkeet?
Neljä viidestä kaltoinkohtelua kokeneesta ikääntyneestä naisesta ei tee ilmoitusta viranomaisille. Yli puolet ei puhu asiasta kenellekään.
Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa hyvin vähän tutkittu ilmiö, eikä lähisuhdeväkivaltaa ole tutkittu lainkaan omaishoidon osalta. Luotettavaa kuvaa laajuudesta, riskitekijöistä ja vaikutuksista ei ole.
Poliisi kannustaa ilmoittamaan
Poliisi kannustaa ottamaan lähisuhdeväkivallan rohkeasti puheeksi ja ilmoittamaan asiasta eteenpäin.
– Poliisin viesti ei välttämättä tavoita ikäihmisiä, joten heidän varoittamisessaan ja valistamisessaan tarvitsemme läheisten ja heidän kanssaan työskentelevien apua, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho.
Poliisi tietää varmasti vain sen, mitä poliisille ilmoitetaan. Se, mitä tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, voi olla aivan muuta. Kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa kuvataan piilorikollisuudeksi juuri siksi, että väkivalta tapahtuu muiden tietämättä.
Rikoksen kaltaisen kaltoinkohtelun takana saattavat olla omat läheiset, tutut ja muut luottohenkilöt.
– Tähän liittyy usein myös päihdeongelmia, jotka näkyvät väkivaltaisena käyttäytymisenä ja omaisuusrikoksina. Myös ongelmapelaaminen voi olla rikoksen tai kaltoinkohtelun taustalla. Kaltoinkohtelu aiheuttaa uhrissa pelkoa ja häpeää eikä asioista haluta puhua.
Väkivalta ei saa kuulua omaishoitoon. Ahon mukaan on tärkeää, että jos kaikki ei vaikuta olevan kohdallaan, asia otetaan esille.
– Esimerkiksi pelko tai mustelmat voivat kieliä läheisväkivallasta. Ole rohkea ja kysy. Ilmoita tarvittaessa epäilyistäsi poliisille tai tee huoli-ilmoitus sosiaaliviranomaiselle, Aho kannustaa.
”Tällä hetkellä elän omilla ehdoillani, turvassa ja onnellisena. Olen ylpeä itsestäni ja iloinen kaikesta siitä tuesta, jota sain matkani varrella. Voin jälkikäteen todeta, että olen selviytyjä.”
Huoli-ilmoituksen voi tehdä, jos vaikuttaa siltä, että iäkäs henkilö ei pysty vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
– Ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaa tai ymmärrä pyytää, Jyrki Aho sanoo.
Kirjoituksen tiedot on kerätty useista lähteistä: Duodecim, Poliisihallitus, Rikosuhripäivystys, THL, Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry. Lainaukset ovat Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilta.
Tee huoli-ilmoitus ikääntyneen voinnista puhelimitse tai verkossa.
- Helsinki, puh. 09 3104 4556, hel.fi/seniorit
- Vantaa, puh. 09 8392 4005, vantaa.fi (Maisa)
Nollalinja (080 005 005) on ympärivuorokautinen puhelinpalvelu lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Palveluun voi soittaa anonyymisti. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Suvanto-linja päivystää tiistaisin klo 13–15 numerossa 0800 06776. Puheluihin vastaavat ikääntyneiden asioihin perehtyneet ammattilaiset ja koulutuksen saaneet vapaaehtoiset.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, puh. 040 533 2710
Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistetteva STM 21.1.2020