Sosionomi Maarit Meriluoto työskentelee vuonna 2017 avatussa Helsingin kaupungin Itäkadun perhekeskuksessa omaishoidon tuen työntekijänä. Hänen asiakkaikseen kuuluvat alle 18-vuotiaat pitkäaikaissairaat, vammaiset ja kehitysvammaiset lapset.
Maarit Meriluoto aloitti työskentelyn Helsingin kaupungilla vuonna 1989, ja omaishoitoperheet olivat osa asiakaskuntaa alusta lähtien. Ison sisarus- ja serkusparven kasvattina opiskelu ihmisläheiseen ammattiin oli luonteva valinta ja erityisesti häntä ohjasi alalle halu auttaa ihmisiä sosiaalityön keinoin.
Pitkän alalla viihtymisen salaisuuden Meriluoto sanoo olevan asiakastyössä, joka on kaiken sydän.
– Työni on monipuolista ja muuttuvaa, saan olla mukana monessa ja läsnä asiakkaiden arjessa.
Työn arviointi ja kehittäminen ovat mieluisia tehtäviä, ja Meriluoto kuuluukin Helsingin kaupungin omaishoidon tuen ohjausryhmään. Itäisessä Helsingissä työskennelleenä hänellä on pitkä kokemus maahanmuuttaja-asiakkaista, joten hän on arvokas yhteistyötaho myös Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n maahanmuuttajatyössä.
Monikulttuurisuus on arkea.
Omaishoidon tuen hakemusten määrä lisääntyy jatkuvasti, ja itäisessä Helsingissä maahanmuuttajien osuus asiakaskunnasta on suurehko. Maarit Meriluodon työskentelyalueella puhutaan 31 eri kieltä. Tulkin käyttö on välttämätön osa työtä vähentäen väärinymmärryksiä puolin ja toisin.
Itä-Helsingissä monikulttuurisuus on ollut arkea koko Meriluodon työuran ajan, ja hän kertoo maahanmuuttaja-asiakkaiden aina olleen hänelle asiakkaita asiakkaiden joukossa.
– Minulle on tärkeintä kohdata ihminen ihmisenä. Työ on opettanut avarakatseisuutta ja erilaisten toimintatapojen hyväksymistä sekä molemmille osapuolille hyväksyttävissä olevien ratkaisujen hakemista. Tärkeää on ymmärtää maahanmuuton syiden moninaisuus, jotta osaa esimerkiksi tarvittaessa ohjata traumaattisia tapahtumia kokeneet perheet jatkoavun piiriin.
Maahanmuuttajaperheiden kanssa työskennellessä tulee huomioida, että tulkkiavusteisiin asiakaskäynteihin täytyy varata hieman tavallista enemmän aikaa sekä varautua siihen, että tarvitaan mahdollisesti vielä toinenkin neuvontakäynti.
– Asiakkaan asumiseen liittyvillä huolilla se käynti usein alkaa ja myös päättyy, vaikka omaishoidon asioista ollaankin tultu keskustelemaan.
Kotouttamisaika ei riitä.
Maarit Meriluodon mukaan kolmen vuoden virallinen kotouttamisaika on joko liian lyhyt tai asioita jää sinä aikana käsittelemättä, koska asiakkailla on paljon kysyttävää myös muusta kuin omaishoidon tuesta. Vieraanvaraisuus on tunnusomaista monille kulttuureille, ja se näkyy myös kotikäynneillä.
– Vaikka välillä miettii, että joku asiakas on joutunut käyttämään vähiä rahojaan kahvitarjottaviin, on tarjoiluista kuitenkin epäkohteliasta kieltäytyä.
Meriluodon mukaan maahanmuuttajaperheiden omaishoitajuudessa vahvuutena voidaan nähdä perheestä huolehtimisen luonnollisuus ja itsestäänselvyys. Toisaalta tämä voi kääntyä itseään vastaan, jos se estää tarvittavan avun vastaanottamista ulkopuolisilta tahoilta.
Toisin kuin usein luullaan, vain harvoilla maahanmuuttajaomaishoitoperheillä on iso verkosto ympärillään. Hoivavastuun jakajina tärkeät isovanhemmat ovat usein jääneet lähtömaahan. Perheen aikuistuvilla lapsilla on taas omat kiireensä aivan kuten muillakin ikätovereillaan.
– Ulkopuolisen tuen vastaanottaminen voisi edesauttaa naisten mahdollisuuksia muun muassa kielen opiskeluun ja sitä kautta osallisuuteen yhteiskunnassa. Suomen kieli kannattaa opiskella täällä kaikkien, joille se suinkin vain on mahdollista.
Työuran eräänä mukavana muistona Maarit Meriluodolle nousee mieleen maahanmuuttaja-asiakas, joka vuosien päästä otti yhteyttä kiitollisena saamastaan avusta ja halusi tietää, miten hän voisi puolestaan auttaa muita maahanmuuttajia.
Nainen aloitti vapaaehtoistyön ja opiskeli myöhemmin hoitoalan ammatin itselleen. Kotikäynneistä taas on mieltä jäänyt lämmittämään lausahdus: vähän kuin olisi käynyt kaveri kylässä.
Itäkadun perhekeskus on Helsingin ensimmäinen perhekeskus. Se kokoaa samaan palvelupisteeseen lasten ja perheiden palveluja, ehkäisevistä palveluista erityispalveluihin. Näin turvataan perheille kokonaisvaltainen ja tarpeen mukainen tuki. Perhekeskus painottaa moniammatillisuutta, verkostotyöskentelyä ja monikulttuurisuutta.
Teksti ja valokuva:
Tuulikki Hakala