Omaishoitajat ovat tyytymättömiä läheistensä hoitoon lakisääteisten vapaiden aikana. Laatu ei tyydytä sen paremmin Helsingin kaupungin tarkastuslautakuntaa.
Teksti: Ari Liimatainen
Vapaapäivien ja sijaishoidon järjestäminen eivät toimi Helsingissä. Vain 40 prosenttia ikääntyneiden omaishoitajista käyttää lakisääteisiä vapaapäiviä.
Niistä omaishoitajista, jotka käyttävät vapaapäiviä, puolet on tyytymättömiä laitoksissa tapahtuvaan läheisen hoitoon vapaapäivien aikana. Tyytymättömyys johtuu ennen kaikkea siitä, että hoidettavat palaavat ympärivuorokautisesta hoidosta kotiin huonompikuntoisina kuin sinne lähtiessään.
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta toteaa, että hoidon laatua omaishoitajien vapaapäivien aikana on syytä parantaa sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotiin annettavana palveluna.
Vajaa viidennes lakisääteisistä vapaista järjestyy siten, että omaishoitaja löytää itselleen sijaisomaishoitajan kotiin. Toinen mahdollisuus toteuttaa vapaapäivien aikainen hoito kotona on kaupungin järjestämä palvelu. Sen osuus on kuitenkin vain viisi prosenttia vapaapäivien käytöstä.
Omaishoitajat toivovat enemmän kotiin annettavaa palvelua, mutta tällä hetkellä he ovat erityisen pettyneitä nimenomaan siihen. Peräti 70 prosenttia omaishoitajista on tyytymättömiä läheisensä hoitoon kotiin annettavana palveluna.
Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa
Helsingin kaupunki järjestää omaishoidon palveluja enemmän kuin laki edellyttää, ja palvelut ovat pääosin riittäviä.
Kotiavustajapalvelujen kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan kohtaa, koska asiakkaat tarvitsevat apua iltaisin, mutta avustajat työskentelevät virka-aikana. Kotiavustajilla ei ole hoitoalan koulutusta.
Omaishoidon toimintakeskusten osalta ongelmallista on se, että niiden palveluja käyttää vain pieni osa omaishoitajista. Kaikkea suunniteltua toimintaa ei toteuteta vähäisen kiinnostuksen vuoksi.
Omaishoitajat jättävät etuja käyttämättä, jos matkat palvelujen piiriin ovat vaikeasti järjestettävissä. Matkat koetaan hankaliksi etenkin silloin, kun asiakas on huonokuntoinen tai hänellä on apuvälineitä, joita on ongelmallista kuljettaa. Taksilla liikkuminen on liian kallista.
Helsingin tarjoamat omaishoidon palvelut ovat laadukkaita siinä mielessä, että tarjonta on monipuolista. Suurin osa asiakkaista kokee saavansa tukea sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuitenkin 29 prosenttia asiakaskyselyyn vastanneista omaishoitajista on sitä mieltä, ettei perheen palvelukokonaisuus ole sopiva. Noin viidennes kaipaisi enemmän tietoa omaishoitajuutta tukevista palveluista.
Omaishoidon osuus on laskenut
Helsingin kaupungin talousarvion mukaan omaishoitoa kehitetään ja sen osuutta pyritään kasvattamaan muiden hoitomuotojen rinnalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että tässä on onnistuttu vain osittain, sillä kymmenen vuoden tarkastelujaksolla houkuttelevuus on heikentynyt.
Asiakasmäärä oli vuonna 2018 alhaisempi kuin vuosien 2013–2016 keskiarvo. Myös uusia omaishoidon tuen sopimuksia tehtiin vähemmän kuin vuosina 2013–2016 keskimäärin.
Omaishoidon lakisääteinen vapaapäiväoikeus laajeni 1.7.2016 alkaen. Helsinki pyrki ennakoimaan kustannusten nousua tiukentamalla omaishoidon tuen myöntämiskriteerejä. Päätöksen nostattaman kritiikin vuoksi tiukemmat myöntämiskriteerit olivat voimassa vain helmikuusta 2017 marraskuuhun 2017. Tilastoissa tämä näkyy kuitenkin siten, että vuonna 2017 omaishoidon tuen piiriin tuli uusia asiakkaita selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina.
Vuonna 2018 uusia asiakkaita oli edellisvuotta enemmän, mutta vähemmän kuin ennen vuotta 2017. Helsingissä oli vuoden 2018 aikana yhteensä 2 077 yli 64-vuotiasta omaishoidon tuen asiakasta. Vuosina 2013–2016 asiakkaita oli keskimäärin 2 158, joten vuonna 2018 määrä oli vielä tavanomaista alhaisempi.
Vuonna 2017 omaishoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli Helsinkiä alhaisempi vain Espoossa. Helsingissä osuus oli 2,8 prosenttia, kun Vantaalla, Turussa ja Tampereella se oli yli kolme prosenttia ja Oulussa peräti viiden prosentin tienoilla. Osuus on vuodesta 2013 vuoteen 2017 laskenut vain Oulussa ja Helsingissä.
Tällä hetkellä suurin osa Helsingin ikääntyneiden omaishoitajista on itsekin ikääntyneitä puolisoita. Kun tavoitteena on omaishoidon osuuden kasvu, omaishoidon houkuttelevuutta olisi tarpeen lisätä erityisesti kohderyhmälle, joka voisi hoitaa ikääntyneitä vanhempiaan. Myös työssäkäyvä voi toimia omaishoitajana.
Omaishoidon kustannukset ovat vahvasti tuettunakin selvästi kodin ulkopuolisen ympärivuorokautisen hoidon kustannuksia alhaisemmat. Valtakunnallisen THL:n kyselyn perusteella kolmasosa iäkkäistä hoidettavista olisi tarvinnut ympärivuorokautisen hoidon palveluja, mikäli omaishoito ei olisi toteutunut.
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta mainitsee arvioinnissaan, että omaishoito on kustannustehokas hoitomuoto.
Fakta
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2018 arviointikertomuksensa tuloksissa, että sosiaali- ja terveystoimialan tulee ryhtyä toimiin omaishoitoa tukevien palveluiden laadun ja riittävyyden parantamiseksi.
- Hoidon laatua on parannettava omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana sekä ympärivuorokautisessa hoidossa että kotiin annettavana palveluna.
- Kotiavustajapalvelua tulee laajentaa ilta-aikaan tai iltoihin täytyy kehittää uusia kotiin annettavan palvelun muotoja.
- Omaishoidon palveluiden saavutettavuutta pitää parantaa järjestämällä kuljetus palvelun piiriin esimerkiksi taksisetelin avulla.
- Omaishoitajana toimimisen mahdollisuuksista täytyy tiedottaa entistä laajemmin, erityisesti työssäkäyville.
Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko Helsingin kaupungin järjestämät 65 vuotta täyttäneiden omaishoidon palvelut laadukkaita ja riittäviä. Omaishoidon palveluilla tarkoitetaan lakisääteisen vapaan järjestämistä ja muita omaishoitoa tukevia palveluita.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n näkemykset on sisällytetty tarkastuslautakunnan arviointimuistioon.
Det finns ett mångsidigt utbud av service för närståendevård av äldre, men närståendevårdarna i Helsingfors är missnöjda med hur deras anhöriga vårdas då de själva befinner sig på lagstadgad ledighet. Det är skäl att förbättra vårdkvaliteten för personer inom närståendevården under den tid då närstå-endevårdaren är på lagstadgad ledighet. Detta gäller både dygnetruntvård och vård i hemmet.
There is a diverse supply of services that support informal care of the elderly, but the family care-givers in Helsinki are displeased with how their next of kin are treated while they themselves are away for their statutory days-off. The quality of the care for those in informal care should be improved in the period when the family care-givers enjoy their statutory days-off. This applies both to round-the-clock care and to care at home.