Hoito- ja palvelusuunnitelma on omaishoitoperheen hyvinvoinnille ratkaisevan tärkeä paperi. Apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha vaatii joustoa ja osuvia palveluja.
Teksti: Ari Liimatainen
Oma-lehti 4/2019
Kun kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, omaishoitaja tekee kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei määräaikaisuudelle ole erityistä syytä.
Omaishoitosopimukseen liitetään hoito- ja palvelusuunnitelma. Sen avulla varmistetaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Myös omaishoitajan palvelujen tarve arvioidaan suunnitelmaa tehtäessä.
Palveluohjaaja Kati Vuontisjärvi kertoo, että Vantaalla ikääntyneiden asiakasohjausyksikössä prosessi käynnistyy aina laaja-alaisella palvelutarpeen arvioinnilla.
Palveluohjaaja tapaa perheen vähintään kerran vuodessa.
Arviointi tehdään kotikäynnillä yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa sekä läheisten kanssa. Tiedonkeruuseen ja havainnointiin käytetään myös standardoitua RAI-järjestelmää.
Palvelutarpeen arviointi on osa omaishoidon palvelusuunnitelmaa. Vuontisjärven mukaan asiakkaan ja omaisen kuuleminen on tärkeää, kun palveluiden ja tuen tarvetta kartoitetaan.
– Yhteistyöllä voidaan etsiä yksilöllisiä ratkaisuja ja ottaa huomioon asiakkaan ja omaisen voimavarat. Omaishoitoperheen tavannut palveluohjaaja jatkaa tavallisesti perheen omatyöntekijänä. Hän tapaa perheen vähintään kerran vuodessa, ja silloin päivitetään omaishoidon palvelusuunnitelma.
Matala kynnys yhteydenotolle
Vantaalla uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti on muuttanut työskentelytapaa. Palveluohjaaja on kuitenkin ammattilainen, jonka kuuluu edelleen tehdä yhteistyötä luottamuksellisesti ja omaishoitajaa arvostaen.
– Kannustan omaishoitajia ottamaan yhteyttä palveluohjaajaan matalalla kynnyksellä. Käytännössä yhteistyö omatyöntekijän kanssa syvenee tällä tavalla vuosi vuodelta, Kati Vuontisjärvi sanoo.
Valmennus hoitotehtävään on säädetty laissa.
Omaishoitolain mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Kunnan on järjestettävä myös hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hyvinvointia ja hoitotehtävää tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.
– Vantaalla uusille omaishoitajille järjestetään omaishoitovalmennusta. Omaishoitajille tarjotaan hyvinvointitapaamista omatyöntekijän kanssa joka toinen vuosi. Lisäksi omaishoitajien hyvinvointiryhmät mahdollistavat vertaistuen, ja tarvittaessa hoidettavalle on ohjelmaa ryhmän ajaksi päivätoiminnassa.
Kati Vuontisjärvi pitää jokaista omaishoitoperhettä ainutkertaisena ja tärkeänä
– Palveluohjaajana toivoisin, että omaishoitoa vahvistettaisiin entisestään.
Todiste omaishoitajalle ja viranomaisille
Apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha muistuttaa, että hoito- ja palvelusuunnitelma on tärkeä paperi monessa mielessä. Se on todiste omaishoitoperheelle suunnitelluista palveluista ja tuesta.
– Palvelusuunnitelma kertoo hoidettavalle ja omaishoitajalle, millaista kumppanuutta kunta tarjoaa. Siitä käy ilmi, mitä palveluja voi saada kunnalta ja mitkä pitää järjestää itse.
Millaista kumppanuutta kunta tarjoaa?
Huolellisella dokumentoinnilla on merkitystä verotuksen näkökulmasta.
– Jos perhe ostaa palveluita ja haluaa käyttää kotitalousvähennystä, vähennysoikeuden edellytys on, ettei työtä ole korvattu julkisista varoista. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta näkee, mitkä palvelut jäävät sen ulkopuolelle, ja näiden ostamisesta voi sitten saada kotitalousvähennystä.
Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelma on tärkeä omaishoitajan mahdollisen ansiotyön kannalta. Kalliomaa-Puha sanoo, että erityistä merkitystä suunnitelma saa silloin, kun omaishoitaja jää työttömäksi ansiotyöstä tai on palaamassa työmarkkinoille.
– Hoito- ja palvelusuunnitelma voi todistaa ennakoivasti, miten hoito järjestetään omaishoitajan työpäivän aikana. Tämä on välttämätöntä, jotta TE-toimisto katsoo omaishoitajan olevan työmarkkinoiden käytettävissä ja oikeutettuna työttömyysturvaetuuksiin.
Uudelle omaishoitajalle täyttä hepreaa
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n hallituksen jäsen, kokemusasiantuntija Hannu Koivula ennätti toimia viisi vuotta omaishoitajana ennen vaimonsa poismenoa.
Koivula ei tiennyt etukäteen, mitä omaishoito tarkoittaa. Hän muistelee, että uudelle omaishoitajalle hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen oli täyttä hepreaa.
Vaimo oli yhtäkkiä pyörätuolissa.
– En osannut tehdä ruokaa enkä pestä pyykkiä. En voinut edes kuvitella, mihin kaikkeen tarvitsen apua, kun vaimo oli yhtäkkiä pyörätuolissa toinen puoli halvaantuneena.
Koivulan mielestä ammattilaisen täytyy ottaa ohjat, kun omaishoitaja ei selvästi osaa tai ymmärrä. Palveluohjaajan pitää tarkastella omaishoitotilannetta kokonaisuutena ja käydä suunnitelma läpi yksityiskohtaisesti.
– Kun palvelusuunnitelmasta keskusteltiin, en ollut perillä kysymysten tarkoituksesta enkä koko sopimuksen merkityksestä. Vastaanottokykyni oli siinä tilanteessa todella huono, mutta ei minun vointiini kukaan tainnut kiinnittää huomiota.
Joustoa elämäntilanteiden mukaan
Omaishoitotilanne muuttuu ja edellyttää tukijärjestelmän joustavuutta. Hannu Koivula kertoo, että aikoinaan sopimusta päivitettiin puhelinkeskustelun pohjalta yhden kerran, kun hän joutui työttömäksi.
– Ainakaan tässä tapauksessa hoidettavan ja omaishoitajan hyvinvointi ei ollut yhteistyön selvä tavoite.
Laura Kalliomaa-Puha toteaa, että hoito- ja palvelusuunnitelmaa on muutettava joustavasti elämäntilanteiden mukana. Laki ei ainakaan estä.
– Usein omaishoitaja toimii jonkinlaisena prosessinjohtajana, kun erilaisia palveluita sovitellaan yhteen. Palvelusuunnitelmaan voitaisiin kirjoittaa valmiiksi ajankohtia, jolloin sen toimivuutta katsotaan yhdessä. Olisiko tiedonvälityksessäkin kehitettävää puolin ja toisin?
Koti ei ole laitos.
Kun omaishoitoperheen tilanne muuttuu, omaishoitajan pitää tietää, mistä kysyä neuvoa tai pyytää apua. Tukijärjestelmän jouston lisäksi Kalliomaa-Puha vaatii osuvia palveluja.
– Sosiaalihuoltolaki antaa viimeisen takarajan. Tarpeellisten palveluiden tulee olla tarjolla viimeistään kolmen kuukauden kuluttua yhteydenotosta.
Omaishoitaja on ammattilaisten yhteistyökumppani. Kalliomaa-Puhan mielestä yhteistyöhön kuuluu ehdoton kunnioitus puolin ja toisin.
– Ammattilaisten pitää olla erityisen varovaisia ja kunnioittavia kotipiirissä. Koti ei ole laitos, siellä halutaan elää rauhassa ja säilyttää kodin tunnelma.
Omaishoitolain mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattava
- omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
- muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
- omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö
- miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.
Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan
- hoidettavan toimintakyky ja hoitoympäristön toimivuus
- arvio omaishoitajan terveydestä, toimintakyvystä ja hoitotaidoista
- tavoitteet hoidettavan toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi
- seuranta ja seuraavan päivityksen ajankohta.
Hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteinen sekä hoidettavalle että omaishoitajalle, mutta omaishoitajalle voidaan laatia oma suunnitelma, jos hän tarvitsee muita kuin omaishoidon hoitotehtävää tukevia sosiaalihuollon palveluja.
Työntekijän on selvitettävä oikeudet ja velvollisuudet sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä asiassa.