Muistisairauksista on tullut yleisin omaishoidon syy Suomessa. THL:n selvityksestä ilmenee, että vain puolet omaishoitajista pitää lakisääteiset vapaapäivänsä.
Teksti: Ari Liimatainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkistaa selvityksen omaishoidon tuen ja palvelujen kehityksestä. Tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa kertoi ennakkotietoja tuloksista Uudenmaan omaishoidon maakuntapäivässä 20.11.
Suurin osa suomalaisista omaishoitajista on iäkkäitä, ja hoidettavien määrä kasvaa erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Iäkkäiden omaishoidolla korvataan kotihoidon, intensiivisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen palveluja.
Omaishoidon tarpeeseen vaikuttavat usein monet yhtäaikaiset toimintavajeet tai sairaudet, mutta muistisairaudet ovat omaishoidon yleisin syy.
Omaishoito koskettaa kaikkia
Omaishoito koskettaa nykyisin kaikkia ikäluokkia. Suomessa on selvityksen mukaan myös alle 18-vuotiaita omaishoitajia.
80 prosenttia omaishoitajista tekee lähes ympärivuorokautisesti sitovaa omaishoitotyötä. Silti vain puolet omaishoitajista pitää lakisääteiset vapaapäivänsä. Uudellamaalla vapaita käyttää 40 prosenttia omaishoitajista.
Kuntien itse määrittelemää alimman palkkioluokan mukaista palkkiota maksetaan 60 prosentille omaishoitajista. Puolet omaishoitajista saa pienen 300–400 euron omaishoidon tuen kuukausipalkkion. Runsaalle kolmannekselle omaishoitoperheistä ei myönnetä lisäpalveluja omaishoidon tuen ja vapaiden lisäksi.
Lisämäärärahan vaikutukset vaihtelevia
Valtio on varannut lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen vuodesta 2016 alkaen. Lisämäärärahan tavoitteena on kasvattaa omaishoitajien määrää ja vahvistaa omaishoitajille suunnattuja tukipalveluja. Vuodesta 2018 alkaen lisämääräraha kunnille on vuosittain 95 miljoonaa euroa.
Lisämääräraha jaetaan kunnille valtionosuuksien osana, eikä sitä korvamerkitä erityisesti omaishoitoon. Omaishoidon kehittämiseen varatut rahat ovatkin vaikuttaneet vaihtelevasti omaishoidon tukiin ja kuntien palveluihin.
THL:n selvityksestä käy ilmi, että 53 kunnassa lisämääräraha ei ole vastuuhenkilöiden mukaan vaikuttanut tai ohjautunut omaishoitoon. Kaikissa kunnissa ei edes tiedetty lisämäärärahasta.
Myös omaishoidon kattavuus nousee hitaasti. 53 prosenttia kunnista saavutti viiden prosentin kattavuustavoitteen vuonna 2017.
Omaishoidon tila 2018 – THL:n omais- ja perhehoidon kyselyn keskeisenä tavoitteena on selvittää omais- ja perhehoitolakeihin tehtyjen muutosten vaikutusta kunnissa ja kuntayhtymissä. Vastaajina toimivat omais- ja perhehoidon vastuuhenkilöt.