Tutkija Ulla Halosen väitöstutkimus käsitteli muistisairaiden omaishoitajien tarpeita ja sitä, miten palvelujärjestelmä vastaa niihin. Tutkimuksessa käytettiin kysely- ja haastatteluaineistoja, joissa vastaajina oli muistisairasta hoivaavia puolisoita ja aikuisia lapsia. Tulokset osoittivat, että omaishoitajat paikkaavat palvelujärjestelmän aukkoja, mutta jäävät samalla itse tarvitsemansa tuen ulkopuolelle. Kotihoidon aiempaa tiukempi rajaaminen näkyy tutkimuksen tuloksissa, sillä läheiset kantavat yhä enemmän vastuuta kotona asuvan muistisairaan arjen asioista.
Tutkimus osoittaa, että omaishoitajien tarpeet ovat yksilöllisiä, ja tarve tuen räätälöinnille haastaa palvelujärjestelmää. Vaikka muistisairauksien vaikutukset arkeen ovat moninaiset, on henkinen tuki tärkeää kaikille omaishoitajille. Tutkimuksen yllättävä tulos oli, että sairastuneen vastahakoisuus palvelujen käyttöä kohtaan vaikeuttaa myös omaishoitajien palvelujen käyttöä.
Suomessa pyritään tukemaan iäkkäiden ja muistisairaiden kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ikääntyvän väestön myötä muistisairaiden määrä kasvaa, sillä ikä on suurin riskitekijä muistisairauksille. Yhä useampi muistisairas asuu kotonaan, on erityisen ratkaisevaa, miten muistisairaiden asumista kotona tuetaan läheisten ja kotiin vietävien palvelujen avulla.
YTM Ulla Halosen yhteiskuntapolitiikan väitöskirjakäsikirjoituksen ”Muistisairaiden omaishoitajat palvelujärjestelmässä” tarkastustilaisuus pidetään 12.5.2023 alkaen klo 12 Mattilanniemessä, Agora Auditorio 2. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti, YTT Helena Hirvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Lina Van Aerschot (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Voit tutustua julkaisuun osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9549-2
Tilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa: https://r.jyu.fi/vaitos-halonen120523
Aiheesta enemmän: Muistisairaiden omaishoitajat paikkaavat puuttuvia palveluja, mutta jäävät itse tuen ulkopuolelle | Jyväskylän yliopisto (sttinfo.fi)