Helsingin gerontologisen sosiaalityön raportti paljastaa, että köyhyys haittaa vanhusten elämää hyvin monella tavalla.
Teksti: Ari Liimatainen
Taloudellinen köyhyys vaikeuttaa helsinkiläisten vanhusten perustarpeista huolehtimista. Sosiaalityön asiakkaat kertovat, että heillä on jatkuva huoli siitä, riittävätkö rahat ruokaan. Kun rahat on kuukauden lopussa käytetty, saattaa ravintona olla vain perunaa tai riisiä. On lopetettava lääkitys tai turvauduttava pikavippeihin ja kulutusluottoihin.
Tiukka rahatilanne heikentää vanhusten hyvinvointia ja vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Huonommuutta kokeva ihminen jättäytyy pois yhteisöistä, ja sosiaalisia kontakteja voivat olla vain kotihoidon tai sosiaaliohjaajan käynnit. Asioiden hoitamisen este saattaa sinänsä olla pieni, kuten bussilipun puuttuminen.
Myös palvelujärjestelmä tuottaa köyhyyttä. Vanhusten on työlästä hakea tarvitsemaansa apua ja saada taloudellista tukea, koska asioiden selvittäminen edellyttää hyvää toimintakykyä, aktiivisuutta ja tietoa.
Taloudellinen tilanne heikkenee eläkkeelle siirtymisen jälkeen, kun työtuloista saatavaa eläkettä ei ole kertynyt. Omaishoitokin vaikuttaa eläkkeen pienuuteen. Vähävaraisten helsinkiläisten eläke on noin 800–1000 euroa kuussa.
Huono-osaisuutta voi vähentää
Helsingin kaupungin gerontologisen sosiaalityön raportti sisältää lukuisia keinoja, joilla vanhusten köyhyyteen ja huono-osaisuuteen olisi mahdollista puuttua.
Palvelutarpeen arvioinnissa vanhusten taloudellinen tilanne tulisi huomioida nykyistä huolellisemmin ja siihen pitäisi tarttua jo ennen ongelmien kasautumista. Muita ennakoivia toimenpiteitä olisivat muun muassa velkaneuvonta, maksujen sovittelu sekä Kelan päätösten selkeä perustelu ja oikaisu.
Raportissa ehdotetaan ratkaisuja, jotka madaltaisivat palveluiden käyttöä. Helsingin kaupungin omia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi
- kotihoidon maksujen alennukset tai poistaminen laajasti
- maksukattojen alentaminen
- siivoussetelien kriteerien tarkistaminen asiakkaan etua ajatellen
- palvelujen räätälöinti yksilöllisten tilanteiden mukaan
- kauppapalvelun hintaan vaikuttaminen
- kuljetuspalvelun laajentaminen vähävaraisille
- maksuttomat kuljetukset palvelukeskuksiin
- riittävät lähipalvelut
- laskutusprosessin kehittäminen.
Köyhyyden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sosiaalityöhön tarvitaan ihmisarvoa kunnioittavaa kokonaisvaltaista työotetta.
Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä sekä auttaa erilaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Helsingissä gerontologisen sosiaalityön ohjaajia on muun muassa omaishoidon toimintakeskuksissa. Yksikössä työskentelee myös omaishoidon tuen kotiavustajia.
Mari Helin, Eija Kaskiharju, Mia Niemi, Johanna Vuorinen: Köyhyys ja huono-osaisuus gerontologisen sosiaalityön iäkkäiden asiakkaiden elämässä. Helsingin kaupunki 2019