Riitta Uosukainen kirjoittaa elämästään miehensä omaishoitajana.
Teksti: Ari Liimatainen
Kuvat: Eduskunta, Tammi
Oma-lehti 4/2020
Valtioneuvos Riitta Uosukainen kertoo Yhdessä-kirjassa parisuhteen muuttuneesta tilasta. Toivo Uosukaisen sairastuttua ilo ja intohimo ovat vaihtuneet huoleen ja hoivaan.
– Topi sai Alzheimerin taudin diagnoosin kuin salamana taivaalta 2016. Sitä ennen elimme onnenpäiviä uurastaen ja iloiten. Meillä oli yhdessä hilpeää ja hauskaa, mutkatonta ja kiihkeääkin, ja eräin hetkin se jatkuu.
Nyt tietty jännitys on mielen pohjalla rakkauden rinnalla. Omaishoitajan on osattava vaistota, milloin synkkä pilvi nousee potilaan otsalle.
– Omaishoitajan vastuu, lääkitys sekä unen ja muun hyvinvoinnin jatkuva valvonta teettävät töitä. Järjestelyjen määrä on loputon – meilläkin, vaikka mieheni on ainakin toistaiseksi pitkälti omien toimiensa herra ja hidalgo.
Alzheimerin tauti on vakava, etenevä ja parantumaton sairaus. Riitta Uosukainen myöntää, että moninkertainen hoputus hermostuttaa molempia.
– Olen lyhytjänteinen itse. Joka tapauksessa vaikeissa sairauksissa on lähimmäinen kovilla. Kepeästi todeten: ”Kyllä siinä on romanssi tiukalla.”
Tulinen suhde
Riitta Uosukaisen esikoisteos Liehuva liekinvarsi (1996) sai tavattoman julkisuuden. Kirja kuvaili keski-ikäisen parin rakkauselämää suorasukaisesti ja estottomasti.
Uosukaisen mukaan kirjan saama huomio oli valtaisa yllätys. Suurin ihme oli eroottissävyinen kirje omalle puolisolle.
– Kansalaiset eivät ymmärtäneet, että puhemiehellä ja hänen puolisollaan voi olla tulinen suhde. Erityisesti vesisänkymme sai ihmiset kiihtymään! On hyvä, että tämäkin teema oli mukana aitona.
Riitta Uosukainen kertoo, että aika, jolloin voi toimia oman tahdon mukaan, on nyt takana.
– Herään liian usein aamuisin omaan ääneeni, joka on kireä ja kärsimätön, itselle vieras. Nolostun omaa komentelevaa sävyäni. Huomaan, etten voi rehellisyyden nimissä moittia rakasta ihmistäni. Nuorena minulla oli tapana kutsua häntä nimellä ”miu ihmisein”.
Uosukainen muistelee Yhdessä-kirjassa, mitä kaikkea hän onkaan kokenut yhdessä Topin kanssa. Moni asia päättyi, kun onnenpäivät vaihtuivat yllätykselliseen elämänvaiheeseen ja tuntemattomaan tiehen.
– Kerron tämän myös muiden ikäihmisten hyväksi. Käytetään yhdessä ne voimavarat, jotka vielä on. Käsikynkkää mennään eikä hellitetä. Pois valitus! Onhan kukittu kerta.
Riitta Uosukainen, Yhdessä – Intohimosuhteesta hoivasuhteeseen. Tammi 2020