Omaishoitajat arvostelevat viranomaisia kovasanaisesti tuen puutteesta. Helsingissä ja Vantaalla koronatartunnoilta on vältytty.
Teksti: Ari Liimatainen
Yli puolet Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n kyselyyn vastanneista omaishoitajista pitää viranomaisten tarjoamaa korona-apua heikkona. Kolmasosan mielestä auttaminen on ollut enintään kohtalaista.
Omaishoitajat vaativat jämäkämpiä viranomaistoimia vapaapäivien järjestämiseen, toimeentulon turvaamiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Voimat alkavat loppua, mutta joitakuita virus pelottaa niin paljon, ettei apua uskalla ottaa vastaan.
On saapunut yksi opastuskirje, ja sekin vain siksi että kuulun ikäni perusteella riskiryhmään. Tuntuu kuin ei tiedettäisi, kuinka raskasta omaishoitajan arki voi olla.
Taloudellinen tuki olisi ehdottoman tärkeää, koska en voi tehdä palkkatyötä tavalliseen tapaan, vaikka töitä on muuten tarjolla normaalisti. Talous on tiukilla.
Siis mikä auttaminen? Omaan työntekijään ei saa yhteyttä, ei mitään tukea. Meidät on jätetty selviämään yksin.
Kotihoidon työasuna ovat arkivaatteet, ilman mitään suojaimia. Olen kolme kuukautta turhaan kysellyt parempaa suojautumista.
Vaikka olemme kaikki samassa veneessä, ei lohduta kuulla viranomaisten pahoitteluja siitä, ettei heilläkään ole helppoa.
Yritän selvitä itse. Sain kyllä palvelusetelin, mutta en uskalla pyytää ketään vierasta ihmistä kotiin. Pääsisipä edes käymään jossain.
Helsingissä ja Vantaalla viranomaiset myöntävät puutteensa, mutta kertovat toimivansa parhaan senhetkisen tiedon perusteella ja kulloinkin saatavana olevilla resursseilla. Helpotusta luvataan vähitellen.
Ketään ei ole jätetty
Ikääntyneiden omaishoidon erityisasiantuntija Sirpa Järnström sanoo, että omaishoidon tilanne on Helsingissä varsin hyvin hallinnassa.
– Epidemia on aiheuttanut hätää ja hämmennystä niin omaishoitoperheissä kuin tukipalveluja antavissa työntekijöissä. Olemme joutuneet opettelemaan uutta ja sopeuttamaan palveluja jatkuvasti tilanteen mukaan.
Järnström kuitenkin vakuuttaa, että ketään ei ole jätetty oman onnensa nojaan kriittisessä tilanteessa. Kaikki ovat saaneet apua ja ratkaisuja on löydetty myös uusin keinoin.
– Kotiavustajat ovat käyneet normaalisti koko epidemian ajan, ja esimerkiksi ulkoiluapuna on käytetty sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä omia töitä. Yhteydenotot puhelimitse ovat olleet tärkeä tukimuoto, josta olemme saaneet omaishoitajilta kiitosta. Tarvittaessa myös ympärivuorokautiset hoitopaikat ovat järjestyneet suhteellisen nopeasti.
Suojavarusteiden saamisessa on ollut ongelmia varsinkin epidemian alkuvaiheessa. Sirpa Järnström kertoo, että eristyksessä olevilla omaishoitoperheillä suojavarusteiden tarvetta ei ole juuri ollut.
– Onneksi emme ole Helsingissä kuulleet yhdestäkään korona-altistuksesta tai sairastumisesta ikääntyneiden omaishoitoperheissä. Myöskään alle 65-vuotiaiden osalta ei ole tiedossa yhtään tartuntaa.
Pakilakotiin on avattu parikymmentä lyhytaikaishoidon paikkaa.
Järnström lupaa omaishoitajien tilanteeseen helpotusta. Kaikkia ikääntyneiden tukipalveluja ei voi aloittaa, mutta lyhytaikaishoidon paikkoja avataan nyt vähitellen.
– Pakilakotiin on tällä viikolla avattu parikymmentä lyhytaikaishoidon paikkaa omaishoitoperheille, joiden tilanne on erityisen kuormittunut. Kriisitilanteissa käytämme Kustaankartanoa.
Sirpa Järnströmin mukaan alle 65-vuotiaiden lyhytaikaishoito ja kotiin annettavat palvelut ovat toimineet palvelusetelillä koko ajan. Myös alle 65-vuotiaiden päivätoimintaa ja kriisiyksikköä ollaan avaamassa.
Järnström korostaa yhteistyön merkitystä ja kehottaa omaishoitajia ottamaan yhteyttä omaan sosiaaliohjaajaan.
– Jos omaishoitaja kokee, ettei hän suoriudu hoitotyöstään, yhteydenotto kannattaa tehdä mahdollisimman hyvissä ajoin. Valitettavasti omaishoitajien hoivavastuu on kasvanut epidemian takia, mutta ohjausta ja apua annamme varmasti kaikille tarvitseville.
Korvaavia palveluja käyttöön
Vantaan ikääntyneiden ja vammaisten asiakasohjauksen päällikkö Susanne Laine sanoo, että nyt on tärkeä koota voimat yhteen ja auttaa kanssaihmisiä parhaansa mukaan.
– Omaishoitajien jaksamista koetellaan, mutta Vantaalla viestimme on se, ettette ole yksin. Asiakasohjausyksiköiden toiminta jatkuu normaalisti, ja palveluohjaajilta on saatavilla tukea.
Tukikäynnit omaishoitajien auttamiseksi kotiin alkamassa.
Vantaalla ovat alkamassa tukikäynnit omaishoitajien auttamiseksi kotiin. Laineen mukaan asiakkaiden tarpeisiin on reagoitu mahdollisimman nopeasti muun muassa uusilla päätöksillä.
– Olemme kannustaneet omaishoitajia korvaamaan vapaapäiviä tarvittaessa jollain toisella palvelulla, kuten palvelusetelillä, perhehoidolla tai sijaisomaishoidolla.
Susanne Laine kertoo, että Vantaalla ei ole tullut tietoon omaishoitoperheiden koronatartuntoja. Kotihoidon osalta suojavarusteiden tilanne on tällä hetkellä hyvä.
– Ohjeistus on selkeytynyt, ja työntekijät käyttävät jokaisella käynnillä suu-nenäsuojainta. Näin tekevät myös asiakasohjausyksikön työntekijät kotikäynneillä.
Laine sanoo, että omaishoitajat ovat arvostaneet palveluohjaajien yhteydenpitoa tilanteen ja avuntarpeen selvittämiseksi.
– Olemme saaneet yhteydenotoilla tärkeitä tietoja, joihin ei alkuvaiheessa ollut vielä ratkaisuja. Nyt olemme voineet ohjeistaa työntekijöitä ja tukea perheitä entistä paremmin. Palveluohjauksen tarve on lisääntynyt ja omaishoitoperheille täytyy löytää räätälöityjä ratkaisuja.
Tämä on neljäs osa Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n ja Oma-lehden juttusarjasta, joka avaa omaishoitajien korona-arkea. Kaikki jutut voi lukea osoitteessa polli.fi/korona-arki.