Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n kysely paljastaa, että omaishoitajat kokevat joutuneensa unohduksiin koronakriisin keskellä. Vaikutukset voivat ulottua kauas tulevaisuuteen.
Teksti: Ari Liimatainen
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry kysyi omaishoitajilta, miten koronavirus on vaikuttanut heidän arkeensa. Vastauksia tuli reilu sata, ja niistä käy selville, ettei omaishoitoperheiden elämä ole samanlaista kuin ennen.
Yli 70 prosenttia nettikyselyn vastaajista kertoo, että koronavirus on vaikuttanut arkielämään paljon tai erittäin paljon. Koska valtaosa omaishoitajista ja hoidettavista kuuluu riskiryhmiin, huoli koronaan sairastumisesta on pakahduttavan suuri.
Yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut ovat vähentyneet, eivätkä kaikki omaishoitajat uskalla käyttää saatavana olevia palveluja koronatartunnan pelossa. Kotihoito arveluttaa, koska työntekijät vaihtuvat eikä kaikilla ole asianmukaisia suojavarusteita.
Useampi omaishoitaja kuvaa joutuneensa vankilaan, josta puuttuvat jopa välttämättömimmät palvelut. Ympärivuorokautinen hoitovastuu kuormittaa. Tilanteen pitkittyminen ja epävarmuus uuvuttavat päivä päivältä enemmän, kun lomista ja vapaapäivistä ei ole tietoakaan. Talous huolettaa.
Olen autistisen poikani kanssa kotona täysin erityksissä muista. Itse kuulun riskiryhmään monien sairauksieni vuoksi. Tuntuu kuin seinät kaatuisivat kohta päälle.
Koiran ulkoilutus on henkireikä, joskin aina on pelko tartunnan mahdollisuudesta. Se olisi riski myös miehelleni, joka monisairaana joutuisi hoivakotiin – ja uutiset niissä tapahtuneista tartunnoista ovat tosi surullista luettavaa.
Tilapäishoito on peruttu monelta kuukaudelta ja vapaat ovat pitämättä. Olen joutunut olemaan palkattomasti pois työstä riskiryhmäläisen suojaamiseksi. Taloudellinen tilanne on todella huono.
Tosiaan pelottaa, kun kaksi kertaa päivässä käy eri hoitajia ilman suojaimia. Kyllä sitä ollaan niin kuin vankilassa, eikä pääse minnekään. Tämä on yhtä helvettiä.
Oma apu, paras apu
Koronatartunta pelottaa lähes kaikkia omaishoitajia, ainakin jonkin verran. Moni pelkää uupumista ja kokee jääneensä yksin.
Viranomaisilta saatava apu ei vakuuta, ja ristiriitaiset ohjeet hämmentävät. Omaishoitajat ihmettelevät, ovatko päättäjät ajan tasalla.
Tuntuu kuin ei tiedettäisi, kuinka raskasta omaishoitajan arki voi olla.
Minulla on ollut aiemmin matala kynnys tilata ambulanssi. Nyt en uskalla. On pärjättävä vaikeasti monisairaan kanssa, vaikka mitä tulisi. Sairaalassa on koronaa ja kiire, eikä sinne omaishoitaja pääse mukaan.
Yksinhuoltajana pelkään jatkuvasti, mitä lapselle tapahtuu, jos sairastun. Viranomaisten puolelta ei ole ollut minkäänlaista ennakointia sellaiseen tilanteeseen. Kuka hoitaa erityislastani?
Korona pelottaa todella paljon. Käyn töissä päiväkodissa, jonne työkaverit kulkevat metrolla ja busseilla. Pesen kotia ja vaatteita hullun lailla. Tiedän, ettei puolisoni selviäisi koronatartunnasta, koska hänellä on niin paljon perussairauksia.
Hain oman puolisoni kotiin hoivakodista ja olen jälleen omaishoitaja. Olen 72-vuotias, täysin eristyksissä. Oma apu on paras apu elämässä.
Vaikutukset pitkäaikaisia
Terveystieteiden tohtori, dosentti Tarja Välimäki tutustui omaishoitajien anonyymeihin vastauksiin. Hän pitää erityisen huolestuttavana omaishoitajien kuvaamaa uupumusta, johon liittyy pelkoa omasta jaksamisesta.
– Merkittävä osa kyselyyn vastanneista omaishoitajista kokee koronaviruksen vaikuttavan paljon tai erittäin paljon heidän arkielämäänsä. Omaishoitajien kokemusten mukaan palvelujärjestelmässä ei ole osattu ottaa huomioon eritystä tukea tarvitsevia perheitä.
Tukitoimien lakkauttaminen tai keskeyttäminen määrittelemättömäksi ajaksi kuormittaa.
– Vaikuttaa siltä, että tukipalvelujen tarjoamisessa on ollut puutteita ainakin koronarajoitteiden alkuvaiheessa. Lasta hoitavien omaishoitajien arkeen kuuluu hoidon lisäksi etäkoulusta vastaaminen kaiken muun ohella.
Tarja Välimäki toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa, ja hänen kliininen tutkimuksensa kohdistuu muistisairaisiin, omaishoitoon ja ikääntymisen teemoihin.
Välimäki mainitsee, että ikääntyneiden hoidettavien toimintakyky ja fyysinen kunto voivat heikentyä ympärivuorokautisen kotona olemisen takia. Vaikutukset saattavat olla pitkäaikaisia.
– Näyttäisi siltä, että sosiaalisen tuen puute on todellista näiden omaishoitajien elämässä. Ryhmätoiminnan ja tilapäishoidon lakkaaminen vaikuttaa merkittävästi omaishoitoperheiden arkeen ja toimintakykyyn. Tilanteesta toipumiseen voi mennä pitkään.
Ilon ja toivon pilkahduksia
Vaikka tilanne on vakava, omaishoitajat haluavat jakaa kohtalotovereille myös toivonpilkahduksia. Kaunis kevät ja luonnon herääminen pysäyttävät myönteisten ajatusten ääreen.
Toisaalta olen nauttinut siitä, että ei ole liikaa ohjelmaa kalenterissa. Hiukset kasvavat ja harmaantuvat, ehkä syksyllä jo yltävät poninhännälle.
Olen käynyt kaupassa, apteekissa ja kävelylenkillä tuulettamassa päätä ja keuhkoja.
Hoidettavan paha mieli ja pahantuulisuus rasittavat. Silti pidän joka päivä kiinni omasta tavastani nähdä kauneutta ja ajatella hyviä ajatuksia.
Ensimmäiset kaksi viikkoa tuntuivat stressaavilta, kunnes alkoi tottua. Nyt arjen uusista rutiineista on tullut uusi normaali.
Kaunis kevät ja luonto pysäyttävät. Viihdettä saadaan televisiosta ja radiosta.
Tarvitaan suunnittelua, sisua, kurinalaisuutta ja systemaattisuutta, että arjen saa pidettyä niin normaalina kuin mahdollista. Omaishoidettavalle se on hyvän elämän edellytys.
Opettelen joka päivä elämään vain tämän päivän, päivän kerrallaan.
Tietoa palvelujen kehittämiseksi
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n toiminnanjohtaja Marja Ruotsalainen sanoo, että tuoreen tiedon kerääminen omaishoitoperheiden korona-arjesta on tärkeää. Kyselyyn vastasi 110 omaishoitajaa, joista lähes puolet on yli 65-vuotiaita.
– Ilahdutti, että saimme nopeasti näin paljon vastauksia eri-ikäisiltä omaishoitajilta ja kaikista omaishoitotilanteista. Yhdistyksenä meidän on valvottava omaishoitajien etua ja välitettävä tietoa omaishoitajien hädästä muun muassa viranomaisille.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat neuvoo omaistaan hoitavia, kehittää omaishoidon tukitoimia ja järjestää vertaistoimintaa.
– Nyt poikkeusoloissa yritämme muokata toimintaa sellaiseksi, että se palvelee omaishoitajia mahdollisimman hyvin. Kuuntelemme, välitämme ja olemme tavoitettavissa, jos muut kanavat ovat tukossa.
Tämä on ensimmäinen osa Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n ja Oma-lehden juttusarjasta, joka avaa omaishoitajien korona-arkea. Kaikki jutut voi lukea osoitteessa polli.fi/korona-arki.
Seuraavissa osissa tutustutaan muun muassa erityislapsiperheiden ja iäkkäiden omaishoitajien elämänmenoon kriisiaikana. Lisäksi kysytään, miten pärjäävät ansiotyössä käyvät omaishoitajat ja millaista apua tarvittaisiin viranomaisilta.
Sydämellinen kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Juttusarjaan tarvitsemme lisää haastateltavia. Jos haluat esiintyä koronajutussa omalla nimelläsi, voit lähettää kokemuksia lyhyesti sähköpostiviestinä osoitteeseen ari.liimatainen@polli.fi. Liitä mukaan puhelinnumero ja muut yhteystietosi.
Ilomielin otamme vastaan myös valokuvia ihan tavallisesta elämänmenosta koronakriisin keskellä. Muistathan pyytää suostumuksen valokuvissa olevilta henkilöiltä. Kuvia voi lähettää sähköpostin liitteenä tai maksuttomalla WeTransfer-palvelulla osoitteeseen ari.liimatainen@polli.fi.