Taide on merkityksellistä kriisin keskellä.
Teksti: Taru Koivisto ja Pauliina Lapio
Kun kaikki muu arki ympäriltä katoaa ja henkinen myrskytuuli puhaltaa, on taiteella kyky tuoda hetkeksi läsnäoloa, inhimillisyyttä ja rauhaa ajoittain häiriintyvään ja epäinhimilliseenkin olotilaan. Lienee selvää, että nyt kohtaamamme pandemia vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme ja terveyteemme vielä pitkään.
Tässä tilanteessa taiteen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä ja yhteiskunnallisen muutoksen luomisvoimana korostuu entisestään. Tämä siitäkin huolimatta, että valmiuslaki ja muut yhteiskunnan pakkotoimet estäisivätkin taiteen tekemiseen ja kokemiseen usein liitetyn fyysisen yhdessäolon, tilojen jakamisen, kontaktin ja vuorovaikutuksen ihmisten välillä.
Hyvinvointia kulttuurista
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen osallisuutta ja mahdollisuutta ilmaista ja kommunikoida itseään monipuolisesti taiteen avulla ja taidetta kokemalla riippumatta iästään, voinnistaan tai elinolosuhteistaan. Kulttuurihyvinvointimme kannalta kriisitilanne ja siitä selviäminen tarkoittaa, että taiteen mahdollisuudet vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin eivät yhtäkkiä katoa mihinkään, vaan ne etsiytyvät ja ilmenevät eri tavoin arjessa.
Kulttuuristen oikeuksien näkökulmaan kuuluu keskeisenä ajatus siitä, että taiteen ja kulttuurin tulee olla kaikkien saatavilla. Muuttuvan arjen ja inhimillisen hädän, pelkojen ja kärsimyksen keskellä ihmisten toimintakyky, stressin sietoikkuna ja laajimmillaan elämänhallinnan taidot joutuvat kyseenalaistetuiksi.
Miten suhtaudun minulle vieraaseen ja tuntemattomaan tilanteeseen?
Useimmat meistä joutuvat tavalla tai toisella pysäytetyiksi ja pohtimaan perustavanlaatuisia kysymyksiä, jotka ovat meille tuttuja taidekokemusten äärestä: Miten tämän tilanteen koen? Mitä tunteita, tuntemuksia ja ajatuksia se minussa herättää? Miten suhtaudun minulle vieraaseen ja tuntemattomaan tilanteeseen? Onko se uhka, mahdollisuus vai haaste? Kriisitilanteessa monelle ihmiselle herää myös tarve löytää keinoja ja toteuttaa itseään kulttuurisena ja henkisenä olentona.
Taide, taidelähtöiset menetelmät, taiteen terapeuttinen käyttö ja taideterapiat todella vaikuttavat ihmisten kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin, kuten WHO:n marraskuussa 2019 julkaistussa laajassa raportissa todetaan.
Mitä etätaide voi olla?
Taide ja kulttuuri ei vain virkistä ja tuo meille iloa, vaan vaikuttaa meihin syvällisesti ja auttaa meitä selviämään elämässä eteenpäin, tukee sairauksien hoidossa ja hallinnassa, terveyden edistämisessä ja terveysviestinnässä.
Tiedetään kuitenkin, että taiteen ja hyvinvoinnin alueella positiivisten kokemusten ja terveysvasteiden saavuttamiseen tarvitaan usein koulutettuja ja osaavia taiteen ammattilaisia. Nyt kun taide- ja kulttuurilaitosten, koulujen, sairaaloiden ja hoivaympäristöjen ovet pysyvät suljettuina ja resurssit keskitetään elintärkeiden terveydenhuollon toimintojen suojeluun, alkavat etätaide ja taidepalveluihin liittyvät innovaatiot kukoistamaan.
Hyviä käytännön vinkkejä etäarkeen sekä ammattitaiteilijoiden, taidekasvattajien ja taideterapeuttien etätyöskentelyn ja -palveluiden mahdollistamiseen löytyy kootusti esimerkiksi Taikusydämen, valtakunnallisen taiteen ja kulttuurin yhteyspisteen, sivuilta.
Taide auttaa ymmärtämään
Haastamme kaikki osapuolet pohtimaan, miten voisimme tai miten voisin itse arjessa toteuttaa kulttuurihyvinvointia tai auttaa muita käsittelemään tilannetta taiteen avulla ja taiteesta osallisena.
Samalla tavoin kuin virus pysäyttää meidät ymmärtämään ihmisinä osamme suuremmasta ekosysteemistä, osallisuuden mahdollistaminen taiteen avulla voi auttaa meitä ymmärtämään osamme (kulttuuri)hyvinvoinnin ekosysteemissä.
Voimme kysyä, miten me itse ja elämämme olemme suhteessa suurempaan kokonaisuuteen? Mitä muutoksia, kasvun mahdollisuuksia ja merkityksiä tämä liittyminen minussa herättää? Miten nämä kysymykset liittyvät omaan elämääni tai yleisemmin maailmaan, jossa elämme? Mitä se, miten koen tämän prosessin, kertoo minusta: identiteetistäni, omasta elämästäni, arvoistani, tarpeistani ja peloistani?
Olemme oman elämämme taiteilijoita.
Kulttuuristen oikeuksien näkökulmasta kaikilla on oikeus toteuttaa taidetta omalla tavallaan, minkä voisi tulkita siten, että kaikki olemme oman elämämme taiteilijoita. Monissa taidekohtaamisissa keskeiseksi arvoksi nousee elämän mielekkyyden teema.
Kun Italiassa ihmiset kokoontuvat joka ilta kello kahdeksan laulamaan parvekkeilleen serenadeja yli voimavarojensa työskenteleville sairaanhoitajille ja lääkäreille, voidaan sitä hyvällä syyllä sanoa ihmisen mittaiseksi taideteokseksi.
Lue lisää: Etätaidetta ja porttikieltoja – Taiteilua uusissa työympäristöissä
Kirjoittajat
Taru Koivisto on tohtorikoulutettava Taideyliopiston Taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADA:ssa ja ArtsEqual-tutkimushankkeessa. Taustaltaan Koivisto on musiikkikasvattaja ja musiikkiterapeutti. Hän on myös toiminut pitkään terveyden edistämisen, ennaltaehkäisevän päihdetyön ja taidepainotteisen hyvinvointityön asiantuntijana Suomen Valkonauhaliitossa. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee sairaalamuusikoiden moniammatillista työtä suomalaisessa terveydenhuollossa, erityisesti sairaaloissa.
Pauliina Lapio toimi taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilijana vuosina 2015-2019 Taiteen edistämiskeskuksessa. Viimeisimpänä työtehtävinä Lapio on kehittänyt ja johtanut mm. Jyväskylän uuden Sairaala Novan osallistavan taiteen suunnitelmatyötä ja yhteisölähtöistä taiteilijaresidenssitoimintaa. Tällä hetkellä hän toimii taiteen ja hyvinvoinnin asiantuntijana New Beat oy:ssä ja vielä muutaman viikon Taiteen edistämiskeskuksen palveluksessa.
Kirjoittajat kuuluvat Taide sairaalassa -työryhmään, joka julkaisee syksyllä 2020 ArtsEqual-hankkeen Taide terveyspalveluorganisaatioissa -toimenpidesuosituksen.
Lähteet
Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Copenhagen: WHO Regional office for Europe. Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67.
Koivisto, T. A. ym. (tulossa). Taide terveyspalveluorganisaatioissa. ArtsEqual Policy Brief 1/2020. Helsinki: ArtsEqual.
Lilja-Viherlampi, L. M. & Rosenlöf, A. M. (2019). Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa I. Tanskanen (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä (ss. 20–39). Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Lehikoinen, K. & Rautiainen, P. (2016). Kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen osaksi sote-palveluja. ArtsEqual Policy Brief 1/2016. Helsinki: ArtsEqual.