Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus: terve mieli terveessä ruumiissa.
Ruumiin hyvinvoinnin perustana on kolme keskeistä tekijää: liikunta, ravinto ja uni. Nämä kolme edistävät myös mielen hyvinvointia ja voivat toimia tietynlaisena puskurina silloin, kun mielen hyvinvointi on koetuksella stressin tai muun syyn vuoksi.
Liikumme yhä vähemmän, vaikka meillä on tietoa yhä enemmän liikunnan hyvää tekevästä vaikutuksesta terveyteemme. Mutta miten saisi itsensä liikkeelle ja mielellään niin, että liikunnasta tulisi voimaannuttava päivittäinen tapa? Onko niin, että laitamme liikkumiselle liian suuret tavoitteet?
Pienistä teoista syntyy suurta. Entä jos tekisimme kymmenen minuutin kävelylenkin samalla, kun viemme roskapussin. Se tarkoittaa yli tunnin ulkoilua viikossa. Jos joku päivä onkin hieno ilma ja hyvä fiilis, kävelisimme seuraavalle bussipysäkille kuin mistä yleensä nousemme tai päivällä menisimme syömään kävellen jonnekin oman työpaikan ulkopuolelle, jos se on mahdollista.
Onko sinulla mahdollisuus kävellä vaikka 10 minuuttia päivässä?
Onneksi on alettu puhua arki- tai hyötyliikunnasta! Omaishoitajan päivä täyttyy erilaisista töistä ja tehtävistä, jotka voidaan katsoa arkiliikunnaksi. Sellaisia ovat mm. siivoaminen, pyykkihuolto, kaupassa käynnit, hoivatehtävät, yhteinen ulkoiluhetki (pyörätuolin työntäminen käy voimaharjoittelusta), lumen luonti, lehtien haravointi, halon hakkuu, lapsen kanssa leikkiminen, lemmikin ulkoilutus, portaiden nouseminen jne.
Arkiliikunta on tärkeä osa päivittäisessä liikunnassa. Myös ulkoiluhetki mahdollisuuksien mukaan ilman mitään suoritustarvetta tekee hyvää. Luonto on yksi suomalaisen voimavara ja tutkitusti jo 15–20 minuutin oleskelu tai liikunta luonnossa alentaa verenpainetta, rentouttaa, alentaa stressiä, parantaa mielialaa ja tarjoaa elämyksiä.
Liikunnan vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on todellinen. UKK -instituutin mukaan liikunta
- virkistää
- auttaa painonhallinnassa
- vähentää sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa
- lisää veren hyvän kolesterolin (HDL-kolesterolin) pitoisuutta
- alentaa verenpainetta
- vähentää tyypin 2 (aikuistyypin) diabeteksen vaaraa
- voi hidastaa iän myötä tapahtuvaa luun haurastumista
- suojaa rinta- ja paksusuolensyövältä.
Pohdittavaksi yksin tai ryhmässä
- Onko sinulla ollut jokin mukava liikuntamuoto, joka nyt on vain jäänyt arjen muuttuessa? Voisiko sen aloittaa uudelleen?
- Millainen liikuntamuoto tässä elämäntilanteessa olisi mahdollinen?
- Olisiko mahdollista löytää yhteinen liikuntamuoto läheisen hoivan tarvitsijan kanssa?
- Miten liikut viikon aikana? Onko arjessa sellaisia tilanteita, joihin voisi lisätä liikuntaa? (Kirjaa itsellesi viikon aikana kaikki vähintään 10 minuutin jaksoissa tapahtunut liikkuminen. Saatko niistä suositusten mukaisen määrän eli 2,30 tuntia reipasta liikuntaa.)
- Mikä auttaisi lähtemään liikkeelle? Lenkkikaveri naapurista?
- Mitä olisi sellainen liikuntamuoto, joka olisi helppo toteuttaa?
Liikuntaa lähellä
Helsingin kaupungin liikuntavirasto tarjoaa liikuntaa eri ryhmille ja mm. työikäisille on suunnattu jumppaa eri muodoissaan, ohjattua kuntosaliliikuntaa sekä vesivoimistelua. Liikuntapaikkoja on eri puolilla kaupunkia. Tiedot ja ajantasaisen oppaan löydät liikuntaviraston sivuilta.
Vantaan kaupungin liikuntapalvelut tarjoavat myös eri puolilla kaupunkia erilaista ryhmäliikuntaa.
Huom! Vantaalaiset sopimuksen tehneet omaishoitajat pääsevät maksutta kaupungin omille kuntosaleille ja uimahalleihin. Paikalla on näytettävä palkkalaskelmaa, jossa tehtävänimikkeenä on ”omaishoitaja”. Palkkalaskelma saa olla enintään kaksi kuukautta vanha.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry on järjestänyt keväisin yhteistyössä Helsingin evankelisen opiston personal trainer -koulutusohjelman kanssa mahdollisuuden saada henkilökohtaista liikunnan ohjausta. Erityyppisten rahoitusten turvin pyrimme järjestämään myös muita liikuntamahdollisuuksia omaishoitajille. Seuraa tapahtumakalenteriamme!