Teksti: Soili Hyvärinen
Tänä päivänä puhutaan paljon ruuasta ja sen vaikutuksesta terveyteen. Erilaisista ruokatrendeistä, elämäntapavalinnoista ja laihduttamisesta kirjoitetaan paljon. Ruokakeskusteluun yhdistyy yhä useammin painonhallinta. Useimmat meistä saa ruuasta enemmän energiaa kuin kuluttaa ja se on usein suurin syy ylipainoon.
Omaishoitajien ”helmasyntinä” lienee ateriarytmin unohtaminen. Töissä voi olla kiireitä ja lounas jää väliin tai sitten lounastauoilla hoidetaan hoidettavien asioita, jotka on pakko hoitaa virka-aikana tai soitetaan kotiin, miten siellä menee.
Terveellinen syöminen koostuu säännöllisestä ateriarytmistä, ruuan laadusta ja määrästä.
Ateriarytmiksi suositellaan ruokailua 3-4 tunnin välein; aamiainen, lounas ja päivällinen sekä 1-2 välipalaa näiden välissä. Säännöllinen ruokarytmi pitää verensokerin tasaisempana päivän aikana ja edistää myös painonhallintaa. Väliin jätetty ateria kostautuu yleensä seuraavalla aterialla liian suurena annoskokona.
Terveyskylän diabetestalon sivuille on koottu selkeästi tietoa terveellisestä syömisestä. Omilla valinnoilla on suuri merkitys – vähemmän suolaa, sokeria ja kovia rasvoja. Enemmän kasviksia ja marjoja (ovat myös ekologisesti kestäviä ratkaisuja), kalaa ja niitä hyviä rasvoja. Myös valmisruuissa on erilaisia vaihtoehtoja.
Oheisesta linkistä pääset Duodecimin Terveyskirjaston sivuille, jossa kerrotaan, millaisin keinoin voi vähentää kaloreiden määrää
Terveellisen ruokavalion voi kiteyttää lautasmalliin
- Puolet lautasesta kasviksia (esim. salaattia, raasteita tai lämpimiä kasvislisäkkeitä öljykastikkeen kera).
- Neljännes lautasesta perunaa, täysjyväpastaa tai muuta täysjyväviljalisäkettä.
- Neljännes lautasesta kalaa, palkokasveja, siemeniä tai pähkinöitä sisältävää kasvisruokaa, munaa tai lihaa. (lähde)
Tunnesyöminen
Monet meistä ovat myös tunnesyöjiä! Syömme väsymykseen, iloon, suruun, syyllisyyteen jne. Tunnesyömisen tunnistaminen on tärkeää. Psykologi Katarina Meskanen kirjoittaa, että ”ihmiset yrittävät syömällä hallita omaa pahaa oloaan. Hankala olo, ahdistus, pettymys, suru, syyllisyys ja stressi voivat johtaa tunnesyömiseen.” Tuttua lienee myös se tunne, että ”olen tämän päivän töiden jälkeen ansainnut tämän suklaapatukan.” Joskus työikäisten ryhmässä olemme nauraneet, että miksi ei tule koskaan mieleen, että olen ansainnut tämän kävelylenkin tämän päivän suorituksen jälkeen.
Lisää tunnesyömisestä
Silti on hyvä muistaa ”Ei iloa ilman ruokaa ja juomaa.” (Arabialainen sananlasku). Syöminen on yksi elämän nautinnoista. Kaikesta hyvästä ruuasta ja herkuista kieltäytyminenkään ei ole hyväksi.
Juhla voi tuntua enemmän juhlalta, jos herkkuruokia ei syödä arkena.
Omaa syömistä voi tehdä näkyväksi ruokapäiväkirjan avulla. Milloin, mitä ja miten paljon sekä se, millaiseen näläntunteeseen syöt. Oheisesta linkistä löydät ohjeen ruokapäiväkirjan täyttämiseen
Omaishoitajat vastaavat usein myös hoivan tarvitsijan ja muun perheen ruokailusta. Joissakin tapauksissa perheen jäsenillä on hyvinkin erilaisia ruokavalioita erilaisten allergioiden tai lääkityksen vuoksi. Ikääntyneillä on haasteita myös ravintoaineiden imeytymisessä.
Helsingin ja Vantaan kaupungilla on ravitsemusterapeutteja, joiden vastaanotolle pääsee lääkärin, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan lähetteellä, jos henkilöllä on:
- useita erityisruokavaliota vaativia sairauksia
- keliakia, vaikeita suolistosairauksia tai vaikeita ruoka-allergioita
- hyvin yksipuolinen tai niukka ruokavalio.
Työssäkäyvillä omaishoitajilla on mahdollisuus ottaa yhteyttä ja keskustella oman työterveyshoitajan kanssa. Työterveyshuollossa on myös omat ravitsemusterapeutit, joiden asiantuntijuutta kannattaa hyödyntää.
Lopuksi vielä Gerontologisen ravitsemus ry:n, Geryn, sivuilta hyvä tuorepuuron resepti:
2 dl maustamatonta jogurttia
1 dl kaura- tai ruishiutaleita
2 dl marjoja (mustikoita, mansikoita, herukoita)
1 banaani
Sekoita ainekset keskenään, mausta tarvittaessa tilkalla vaniljasokeria. Anna tekeytyä jääkaapissa yön yli.
Pohdittavaksi yksin tai ryhmässä
- Miten suhtaudut ruokaan?
- Syötkö säännöllisesti vai oletko napostelija?
- Löytyykö lautaseltasi riittävästi kasviksia, vihanneksia, proteiinia?
- Tiedostatko, miten sinun tulisi muuttaa ruokailutottumuksiasi?
- Mikä olisi ensimmäinen askel muutokseen?
- Millaista apua tarvitsisit ruokailutottumustesi muuttamiseen?
- Onko alkoholin käyttösi kohtuullista?
- Jos täytit ruokapäiväkirjaa, toiko sen täyttäminen sinulle jotain uutta tietoa omasta syömisestäsi?