Teksti: Soili Hyvärinen
Omaishoivatilanteen syntyminen koskettaa koko perhettä. Jokainen hoivatilanne on erilainen ja jokaisen perheen tarina on omansa. Elämäntilanteen muuttuminen, mahdollinen alkutilanteen kriisi tai muut hoivatilanteeseen liittyvät muutokset koskettavat jokaista perheenjäsentä.
Muutokset voivat tuntua niin fyysisen kuin psyykkisen jaksamisen tasolla, mutta myös sosiaalisen verkoston ja taloudellisten tekijöiden muutoksina.
Tutkimusten mukaan omaistaan hoitavien henkinen kuormitus voi johtua mm. hoidon sitovuudesta ja siitä johtuvasta oman ajan puutteesta, oman elämän kaventumisesta ja näistä johtuvista ristiriitatilanteista. Hoivatilanne ja siihen liittyvät muutokset huolestuttavat ja voivat aiheuttaa pelkoa ja surua siitä, että läheinen on niin riippuvainen omaishoitajasta.
Jos hoivatilanne on hyvin raskas ja kiinnipitävä, omaishoitajat väsyvät niin fyysisesti kuin psyykkisesti.
Hoivatilanteen alkuvaiheessa voi perheen ympärillä olla läheisten lisäksi useitakin eri tahojen ammattilaisia niin terveyden kuin sosiaalihuollon puolelta. Arjessa omaishoitaja voi jäädä kuitenkin melko yksin hoivavastuuseen. Myös tiedon etsiminen, palvelujen järjestäminen ja hakeminen on kuormittavaa.
Tietoa omaishoidosta
Omaishoitotilanteen alussa voi tulla tietoa enemmän kuin pystyy ottamaan sitä vastaan. Arjen asetuttua uomiinsa voi syntyä uusia tiedon tarpeita. Samoin erilaiset muutostilanteet läheisen voinnissa herättävät uusia kysymyksiä. Omaishoidon tukisopimuksen tehneille määritellään aina oma vastuutyöntekijä, joka ohjaa ja neuvoo eri tilanteissa. Uusille omaishoitajille järjestetään myös valmennusta uuteen tilanteeseen. Jos et ole ns. virallinen omaishoitaja, voit silti aina kysyä Helsingin ja Vantaa kaupunkien sosiaalityön työntekijöiltä apua ja tukea hoivatilanteeseen. Oma lääkäri on keskeisessä asemassa terveyteen liittyvissä kysymyksissä, mutta myös erilaisten tukien ja palvelujen hakemiseen tarvittavien lausuntojen osalta.
Eri potilas- ja vammaisjärjestöt tarjoavat ohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukea. Kannattaa hakeutua sen järjestön toiminnan piiriin, josta tuntee saavansa juuri tarvitsemaansa tietoa, joka tukee perhettä parhaiten. Eri tahojen tapahtumista löydät tietoa Ajankohtaista-osiosta.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry tarjoaa työikäisille ryhmätoimintaa niin Helsingissä kuin Vantaalla. Sen lisäksi järjestämme hyvinvointiin liittyviä teemailtoja mm. liikunta, terveellinen ruoka, parisuhde, lakitietoutta jne.
Työikäiset on huomioitu myös järjestämällä erilaisia tapahtumia ja virkistystä iltaisin sekä retkiä viikonloppuisin.
Annamme ohjausta ja neuvontaa – soita numeroon 040 533 2710 ma-to klo 9-11 ja 12-15. Voit myös samasta numerosta sopia henkilökohtaisen tapaamisen. Voit lähettää meille myös sähköpostia, etunimi.sukunimi@polli.fi
Vertaistuki
Erilaisten vertaistukitoimintojen järjestäminen on järjestöjen perustoimintaa. Esimerkiksi vertaistukiryhmässä kuulee toisten samanlaisessa elämäntilanteessa eläviltä hyviä vinkkejä asioiden hoitamiseen, saa uusia toimintatapoja sekä erityisen merkityksellistä on omista tunteista ja ajatuksista puhuminen. Vertaistukiryhmä tarjoaa omaishoitajille uuden sosiaalisen elämän kentän. Paikan olla oma itsensä – iloineen ja suruineen.
Ajatuksiaan on hyvä peilata jonkun toisen kanssa – älä jää yksin!
Jos vertaistukiryhmät eivät tunnu luontevilta paikoilta jakaa omaa omaishoivatilannettaan tai ryhmiin ei yksinkertaisesti pääse, on kuitenkin hyvä, että voisi puhua omaista tunteistaan ja ajatuksistaan jonkun ihmisen kanssa – oli se sitten puoliso, sisarus, ystävä, järjestön- tai seurakunnan työntekijä. Jos nämäkään eivät tunnu luontevilta, niin julkinen terveydenhoito sekä työterveyshoito tarjoaa erilaisia keskustelumahdollisuuksia – terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, lääkäri, psykoterapeutti tai psykologi.
Omat voimavara-akut
Liikunta-, ravinto- ja uni -osiot toimivat perustana myös henkiselle joustavuudelle. Omasta terveydestä huolehtiminen on tervettä itsekkyyttä. Omaishoitajan jaksamisesta puhuttaessa käytetään usein vertauskuvaa lentokoneen hätätilanteesta, jossa ohjataan ” ensin laitamaan happinaamari omille kasvoille ja vasta sen jälkeen auttamaan muita.” Tämä on hyvä vertaus. Jos omaishoitaja uupuu, niin pahimmassa tapauksessa hoivaa tarvitsee yhden ihmisen sijasta kaksi.
Me ihmiset olemme hyvin erilaisia ja meillä on erilaiset tavat purkaa tuntojamme. Saamme voimaa erilaisista asioista: musiikista, kuvataiteesta, luonnosta, liikunnasta, mökkeilystä, ystävistä, perheestä, kirjoittamisesta, hengellisyydestä tai vaikka värityskirjoista. Omaishoidossa olisi tärkeää pystyä säilyttämään ”sillat” omiin harrastuksiin ja voimaa antaviin asioihin.
Itsestä huolehtiminen on tervettä itsekkyyttä!
Tärkeä tekijä omassa jaksamisessa on myös rentoutuminen. Jatkuva jännittyneisyys ei ole hyväksi. Nopein ja helpoin tapa rauhoittumiseen on hengittää esimerkiksi viisi kertaa rauhallisesti syvään ja ulos. Voit hakea myös rentoutus– tai mindfulness harjoituksia internetistä kyseisillä hakusanoilla.
Terveyskylä tarjoaa mielen hyvinvointiin itsehoidon työkaluja.
Omaishoiva ja tunteet
Omaishoivan perusta on ihmissuhde ja näin siihen liittyy kaikki niin positiiviset kuin negatiiviset tunteet: ilo, rakkaus, suru, pelko, viha, inho jne. Positiiviset tunteet vapauttavat energiaa – oleminen ja tekeminen on helppoa ja mukavaa. Negatiivisilla tunteilla on myös oma paikkansa elämässä, kunhan ne eivät ala hallita elämää.
Kukaan ei voi selittää pois toisen tunteita.
Omien tunteidensa tunnistaminen ja oma tapa reagoida niihin on arvokas ominaisuus. Tunteitaan ei tulisi tukahduttaa – ei niitä kielteisiäkään – vaan niistä tulisi pystyä puhumaan myös hoivan tarvitsijan kanssa. Joskus tämä on mahdotonta. Etenkin silloin, jos hoivan tarvitsijalla on dementia tai muu asioiden ymmärtämiseen liittyvä vaikeus.
Omaishoitajalla on lupa myös hermostua. Anteeksi-sana on keksitty.
Omaishoivassa voi olla läsnä monenlaista luopumista ja usein se johtaa suruun ja masennukseen. Suru on normaali reaktio siihen, että läheinen sairastuu tai vammautuu ja tarvitsee hoivaa ja tukea. Huoli voi olla aluksi henkiin jäämisestä, sitten arjen sujumisesta, muiden perheen jäsenten jaksamisesta, taloudellisista kysymyksistä, jne. Jatkuva huoli ja pelko voi johtaa uupumiseen ja sitä kautta masentumiseen.
Stressi syntyy siitä, että ihmisellä on ristiriita vaatimusten ja voimavarojen välillä. Omaishoivatilanne voi olla hoidollisesti tai tunteiden tasoalla niin vaativaa, ettei omaishoitajan voimavarat riitä.
Omaishoivaan kannattaa hakea apua. Tilanteet ja voimavarat ovat yksilöllisiä ja niin myös avun tarve. Ota rohkeasti yhteyttä omaan omaishoidon sosiaaliohjaajaan tai kaupungin sosiaalityöntekijään ja kerro tilanteestasi ja tuen tarpeestasi. Avun pyytäminen on vahvuutta.
Pohdittavaksi yksin tai ryhmässä
- Mistä olet saanut apua omaishoitajana toimimiseen?
- Mikä tapa sinulle on luontaisinta purkaa tuntojasi?
- Oletko käynyt vertaistukiryhmässä?
- Mitkä tilanteet tai työt kuormittavat sinua eniten omaishoivatilanteessa?
- Koetko syyllisyyttä ja mistä asioista?
- Voitko tai saatko näyttää tunteistasi läheiselle hoivan tarvitsijalle?
- Oletko kokeillut kiitollisuuspäiväkirjan pitämistä?